Ilmari Kiannon nuoruusrunoihin sävellettyjen laulujen ensi-esitys ja Korven poika -levyn julkistamiskonsertti su 4.8.2013 klo 14 teatteri Retikassa.
Laulut on säveltänyt maaninkalainen opettaja ja Kianto-harrastaja Seppo Niemelä. Konsertissa esiintyvät Seppo Niemelä, laulu ja kitara sekä Juhani Juvonen, piano.
Musiikin tunnelmaa tukevat maisemakuvat ovat luontokuvaaja Hannu Räisäsen käsialaa. Äänisuunnittelusta vastaa Markku Krogerus.
Seppo Niemelä on halunnut tuoda Korven poika -äänitteen laulujen ensiesityksen kirjailijan kotipaikkakunnalle, runojen syntysijoille.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Laulut on säveltänyt maaninkalainen opettaja ja Kianto-harrastaja Seppo Niemelä. Konsertissa esiintyvät Seppo Niemelä, laulu ja kitara sekä Juhani Juvonen, piano.
Musiikin tunnelmaa tukevat maisemakuvat ovat luontokuvaaja Hannu Räisäsen käsialaa. Äänisuunnittelusta vastaa Markku Krogerus.
Seppo Niemelä on halunnut tuoda Korven poika -äänitteen laulujen ensiesityksen kirjailijan kotipaikkakunnalle, runojen syntysijoille.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
* * *
Korven
poika -levy jatkaa Seppo Niemelän aiemmin julkaiseman luontoaiheisen
instrumentaaliäänitteen henkeä. Hän kuvailee levyn syntyprosessia
seuraavasti:
- Kuulin vuosia sitten aivan sattumalta erään laulun, jonka teksti teki minuun suuren vaikutuksen. Laulu oli ”Revontulten leikki” ja sain selville, että laulun tekstinä oli Ilmari Kiannon kirjoittama runo. Se sai minut kiinnostumaan Kiannon tuotannosta. Kianto-kirjallisuutta keräävän serkkuni kirjahyllystä löytyikin runoteoksia, joista en ollut koskaan kuullut. Näitä teoksia lukiessani suurinta ihmetystä ja ihastusta minussa herätti se, miten näiden runojen tekstit ovat edelleenkin ajankohtaisia, vaikka ne on kirjoitettu yli sata vuotta sitten! Runot sytyttivät välittömästi innostuksen säveltää niitä lauluiksi.
Äänitteen syntyyn on merkittävästi vaikuttanut Raija-Liisa Kiannon kannustus.
- Kuulin vuosia sitten aivan sattumalta erään laulun, jonka teksti teki minuun suuren vaikutuksen. Laulu oli ”Revontulten leikki” ja sain selville, että laulun tekstinä oli Ilmari Kiannon kirjoittama runo. Se sai minut kiinnostumaan Kiannon tuotannosta. Kianto-kirjallisuutta keräävän serkkuni kirjahyllystä löytyikin runoteoksia, joista en ollut koskaan kuullut. Näitä teoksia lukiessani suurinta ihmetystä ja ihastusta minussa herätti se, miten näiden runojen tekstit ovat edelleenkin ajankohtaisia, vaikka ne on kirjoitettu yli sata vuotta sitten! Runot sytyttivät välittömästi innostuksen säveltää niitä lauluiksi.
Äänitteen syntyyn on merkittävästi vaikuttanut Raija-Liisa Kiannon kannustus.